Keski-Suomen puunkorjuun laadun erillisselvityksen tulokset ovat puutteellisia – Metsäkeskus alkaa kehittää uutta valtakunnallista tarkastusmenetelmää 

Metsäkeskus on arvioinut tekemänsä Keski-Suomen puun korjuun laadun erillisselvityksen aineistoa ja menettelytapoja ja löytänyt niistä puutteita. Samalla Metsäkeskus on arvioinut valtakunnallisten korjuujälkitarkastustensa tulosten tilastollista luotettavuutta. Arvion seurauksena nykyistä koealaotantaan perustuvaa tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi. 

Ensiharvennuskohteiden puunkorjuun tarkastusten tulokset ja Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmien luotettavuus ovat puhuttaneet sen jälkeen, kun Metsäkeskus julkisti Keski-Suomessa viime vuonna tehdyn ensiharvennuksen laadun erillisselvityksen tulokset ja valtakunnalliset vuotuiset korjuujälkitulokset. 

Keski-Suomen erillisselvityksessä tarkastetuista kohteista oli arvioitu virheellisiksi selkeästi enemmän kohteita kuin vuoden 2022 valtakunnallisissa korjuujäljen tarkastustuloksissa. 
Metsäkeskus on arvioinut Keski-Suomen erillisselvityksen otantaa ja menettelytapoja ja todennut, että ne eivät kaikin osin vastaa Metsäkeskuksen normaaleja tarkastuksen toimintatapoja. Keski-Suomen aineistossa oli esimerkiksi pienempiä kohteita ja tulokset sisälsivät kahden eri vuoden mittauksia. 

Yksi keskeinen huomio on, että erillisselvityksessä yli puolet kohteista oli arvioitu drone-kuvatun aineiston perusteella, kun taas vuotuisessa aineistossa drone-tarkastusten osuus on ollut noin 20 prosenttia. 

Tuloksia on arvosteltu aiheesta 

Keski-Suomen tulokset ovat herättäneet paljon keskustelua ja niiden paikkansapitävyyttä on arvosteltu.   

- Arvostelu on ollut aiheellista, sillä Metsäkeskus ei ole omissa selvityksissään pystynyt yksilöimään, mitkä asiat arvoinnissa ovat huonon tuloksen taustalla. Toimijat eivät ole myöskään omissa tarkistusmittauksissaan saaneet vastaavia tuloksia kuin mitä Keski-Suomen erilliselvityksessä on esitetty, sanoo metsäjohtaja Anna Rakemaa Suomen metsäkeskuksesta. 

- Keski-Suomen erillisselvityksen osalta olisi jo hanketta suunniteltaessa tullut tehdä huolellinen arviointi siitä, miten hankkeen vuotuisesta korjuujälkitarkastuksesta poikkeava otanta ja tarkastusten normaalia suurempi drone-tarkastusten osuus vaikuttavat lopputulokseen. Tällöin selvityksen lähtöasetelmaa olisi voitu vielä tarkentaa tai vähintään kuvata kaikki suunniteltuun toimintamalliin sisältyvät riskit. Silloin tulosten julkaisun yhteydessä olisi voitu rajata selkeästi se, miten ja mihin tulosta voi käyttää, Rakemaa jatkaa. 

- On tervetullutta, että lakien valvojan toiminnasta käydään kriittistä keskustelua. Metsäkeskukselle tarkastustoiminnan luotettavuus, läpinäkyvyys ja ennustettavuus on keskeinen toimintatapa. Keski-Suomen selvityksen osalta Metsäkeskus ei ole tässä onnistunut. Tapaus on aiheuttanut eri osapuolille hämmennystä ja pahaa mieltäkin. Olemme vilpittömästi pahoillamme, sanoo Metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. 

Valtakunnallista tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi 

Julkisuudessa Keski-Suomen erilliselvityksen tulosta on jossain yhteyksissä virheellisesti käytetty kuvaamaan tilannetta koko maan ensiharvennusten korjuun laadusta. Metsäkeskus on Keski-Suomen tuloksia analysoidessaan arvioinut samalla myös valtakunnallisten korjuujälkitarkastustensa tulosten tilastollista luotettavuutta.  

- Olemme analysoineet tarkastusmenetelmämme tulosten tarkkuutta. Johtopäätöksemme on, että ensiharvennuskohteiden korjuujäljen arvostelu puustotunnusten suhteen on haastavaa nykyisen koealaotantaan perustuvan mittausmenetelmän avulla. Tarkastusmenetelmä ei anna riittävän tarkkoja tuloksia tarkastuskohteen arvostelemiseksi nykyisen kolmiportaisen arvostelun (metsänhoitosuositusten mukainen, lainmukainen, virheellinen) kaltaiseen luokitteluun, sanoo Rakemaa.  

Arvion seurauksena nykyistä koealaotantaan perustuvaa, maastomittauksin tehtävää tarkastusmenetelmää aletaan kehittää kaukokartoituspohjaiseksi. Tarkoitus on ottaa uusi menetelmä käyttöön vuonna 2026. 

Vuonna 2023 jatketaan maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräyksen mukaisesti korjuujäljen arviointia siten, että  yksittäiseltä kuviolta mitattavien koealojen määrää lisätään nykyisestä. Vuoden 2023 arvioinnissa ei myöskään käytetä drone-kuvilta tuotettua aineistoa, vaan tarkastukset perustuvat ainoastaan maastomittauksiin. 

Nykyinen tarkastusmenetelmä on ollut ollut käytössä noin 20 vuotta, ja se on kehitetty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Metsänomistaja tai hänen edustajansa voi olla mukana tarkastuksilla ja heille toimitetaan raportti tarkastustuloksista jälkikäteen. Lisäksi tuloksista keskustellaan toimijatapaamissa vuosittain. 

Valtakunnan metsien inventointitietojen mukaan liian voimakkaat harvennukset ovat lisääntyneet viime vuosina. Sama havainto näkyy myös Metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa. Viime vuonna ensiharvennusten tarkastuksista noin puolet oli harvennettu liian harvaksi.